Green Care -based wellbeing services and impact? How to.
| | |

Green Care -based wellbeing services and impact? How to.

Natural Resource Center in Finland has published learning materials and a workbook about modelling and measuring your wellbeing service’s impact. The materials are available in Finnish. The workbook is part of a wider impact program aimed to service providers who provide green care -based wellbeing services.

The materials state that impact modelling, measurement and communication is important, because the methods used in them can be used also in quality work and service development. Measuring impact helps service providers differentiate themselves from competitors, and impact-driven ways of describing services is the way to succeed in results-based contracting.
The workbook is designed so that service providers are able to use the tools directly into their own services. More learning is available through webinars  where Saila Tykkyläinen from Vaikuttava Yritys, an experienced impact trainer teaches how to use them.

Materials are part of Natural Resource Center in Finland project HyvinVoikoordinaatio 2018–2021 and is funded by EU.

Find the whole workbook here. Contents, topics, tools and tips of the workbook include:

  • Different levels of impact work
  • Mapping of stakeholders
  • Service impact communication planning
  • Defining the problem and designing the impact goals
  • Modelling impact
  • Setting measurement practices and planning for data gathering
  • Building an impact story.

 

Picture: Natural Resource Center of Finland

Growth for the Common Good? Learnings from social enterprises’ growth process
| | |

Growth for the Common Good? Learnings from social enterprises’ growth process

For those readers interested in research, there’s a new juicy read from Finland. Saila Tykkyläinen’s doctoral theses about social enterprise growth has just been published. The researcher has been following up and analyzing the growth of 7 Finnish social enterprises of different business fields over the period of 5 years.

Here’s a short overview on the findings – the theses report as whole can be found from Lappeenranta University research gate: https://lutpub.lut.fi/handle/10024/160328

 

Rare social enterprise research

According to the report, research on social enterprise growth is still in its infancy. The purpose of this thesis is to pave the way towards a more holistic understanding of social enterprises’ growth process. As firm growth research is a theoretically more mature research field,  it is utilised as a reference point in this research; even if prior studies on social enterprise growth have emphasised the distinctiveness of social enterprise growth, the researcher thinks that separating these two domains of research may be unnecessary.

 

Research questions

This study addresses the following questions:

  1. Why do social enterprises pursue growth?
  2. What actually grows while they pursue growth?
  3. How is growth pursued?

 

Findings

Answers to the research questions can be summarized as follows:

  1. Growth orientation is conceptualised as managers’/owners’ growth motivations, which are influenced by their perceptions of the firm’s external environment and goals for growth. Also, social enterprise leaders’ are more growth-oriented than their colleagues running commercial enterprises and they are driven to grow by concerns related to their firms’ financial survival.
  2. The overall value of social enterprise growth cannot be reduced to changes in sales, employees and assets.  For many social enterprises, organisational growth is a way to achieve social outcomes.
  3. Creating a virtuous circle between financial and social missions of the firm is possible if the firm remains committed to its social mission and successfully finds partners that enable balanced growth.

The findings of this research are quite interesting as they call into question the dominance of social missions and social impact within the growth of social enterprises. The research showed that:

  • Finnish social enterprises are very market-oriented (as compared to social enterprises in many other countries)
  • the financial aspects of growth play a role from formulation of growth-related goals to implementation of growth modes, and
  • social enterprises grow faster than commercial enterprises in a recession. In the long run, the pace of growth of social and commercial enterprises was equal as social enterprises grew slower during an economic boom.

 

Towards fostering the balance of financial and social missions

As a suggestion, the researcher points out, that as the expected outcomes of growth are produced throughout the growth process, attention should be placed on ensuring that goals of growth and daily business activities foster the balance of financial and social missions.

 

Value to social enterprise development

According to the researcher, the thesis contributes to the theoretical development of research on social enterprise growth by drawing attention to the operationalisation of growth and influence of the operational environment on the growth process. Likewise, it provides insights for policy-makers and practitioners by increasing the understanding of how the pursuit of growth can facilitate the common good.

| |

Finnish Online courses on impact assessment

Want to learn how to develop skills in impact assessment or writing a story about your impact?

Impact assessment online courses are now available in Finnish through online video platform Videokoulutus.fi

There are several courses  available for the fall 2018 that help you start your journey:

Vaikutustarinalla vaikuttavuus esiin is all about how to build a story about your impact.

Vaikuttavuuden arviointi haltuun course is giving you tools and framework to work on your impact assessment on a daily basis.

Check for more courses on the Videokoulutus website

 

Steps towards impact – Tools and examples
| | |

Steps towards impact – Tools and examples

We all long for simple tools and examples how to understand the logic of stepping towards social impact. Finnish innovation fund Sitra has for 3 years built a impact investment ecosystem in Finland, and as part of the work, aimed to enhance the service providers’ and municipalities’ capability to work towards more impactful procurement. As the public sector acquires products and services with a yearly sum of approximately 35 billion euros, this competency is more than highly needed.

Recently, Sitra released a publication which provides tools and examples that help develop more impactful investments and investment-ready operations.  The first part of the publication brings insight to the Finnish impact investment field in general and presents ideas how service providers can engage their operations with a bigger picture. The second part describes the first impact accelerator, and gives examples of steps towards impact that the accelerator participator organizations have taken.

This case study provides an excellent study for those social enterprises trying to find practical help how to map and communicate their own impact.

 

Part 1

Impact chain and the impact ecosystem

Impact chain – thinking is widely used in Finland when mapping the social impacts of service providers. The principle is easy to understand and use for demonstrating organisation’s operations and solutions. Internationally, the method is known and “iooi”: input, output, outcome and impact. The model helps understand the elements that impact is built upon, and to see the relations between those elements.

Impact chain -method can be used in two different ways. The first is the impact footprint; starting with the organizations inputs and outputs and assessing their potential impacts to society, we get an organization-based description about the impact. This can be used for example in CSR reporting.

The publication puts more emphasis on the impact handprint, which refers to the goal-oriented impact. The starting point here is the actual pursued impact, which then will defines the other elements; what kind of outcomes do we aim for, and what inputs and outputs shall build these most efficiently? The impact handprint approach is needed for example when projecting future impact and it serves well in  impact investment cases.

The publication goes on describing in detail the elements of impact chain, and their relations.

It also introduces an idea of impact ecosystem. As impact is many times built upon inputs, outputs and outcomes from different sources, it’s important to map the different sources and understand the whole picture. One service provider rarely produces all impacts for a certain group of beneficiary or cause alone, but there are many organizations that aim for the same goal, and impact is created together.  Usually the service provider is also involved in many different societal change processes at the same time. All this can be described by using the impact ecosystem approach.

 

Modelling impact

Modelling impact is an important part of goal-oriented impact. There are a number of ways to modelling, as the situations for the model’s use vary. There are however 3 common stages in modelling: 1) modelling societal benefit, 2) modelling impact, and 3) modelling operations (on how benefit and impact are created).  One result of careful work of modelling is that it can reveal new sources of competitive advantage for a service provider, and help in developing new and better services for customers.

Modelling societal benefit can for example reveal how much savings can be achived to society through using certain service. Model can be based for example on statistical research and expert evaluations.

Modelling impact is done based on social benefit model. It includes the inputs required for reaching the change goals and an evaluation of investments needed to make those imputs.

Depending on the impact goal, this can be describing systemic change, or it can concentrate on mapping a single intervention. For the service provider, modelling impact will show what kind of inputs are needed to reach goals, and thus helps in developing better services.

A best practice approach to modelling is to always include wider range of experts and evaluators as well as customers in the process.

Modelling operations is the most important step for a service provider. It is a carefully defined presentation on how the service is producing certain results, and so it describes in a detailed way the inputs and outputs of the service. Return on investment (ROI) calculations are often included in this stage.

Again, the publication goes on describing, with examples, the 3 ways of modelling in action. A method of impact tree is also described, as well as ideas given to data gathering and impact indicators.

 

Communicating impact

Impact communication is definitely a big source of competitive advantage for a social enterprise. Impact information and understanding is appreciated by customers, investors, employees and the public. Four useful tools for communicating impact are

  • Company story, including story of change and impact
  • Communicative impact chain
  • Impact story, describing impact through a person or a case
  • Indicator dashboard, and infographic about the impact indicators and their results

 

Part 2

Sitra Impact Accelerator

Finnish innovation fund Sitra organized 4 impact accelerators in 2015-2017, with 37 service provider participants. Most of the participants were limited companies (social enterprises), also a few service-providing non-profits attended. The aim of the impact accelerator was to support the participants development towards more impactful actors, and create new channels towards investors interested in social impact.

Accelerator was a 2-month intensive training- and mentoring program. Program themes included social impact modelling and measurement, building of results-based business logic and developing investment-readiness, for scaling up the impact business in Finland.  

While these pilot accelerators provided useful experience on what type of support is needed in the field, it was also concluded that such impact accelerators should not be the only ones using the impact goal approach. Indeed, as “all operations have an impact”,  more traditional business accelerators and investors could learn from these approaches and add impact education in their operations as well.

Steps towards impact

The last part of the publication describes in detail the impact accelerator participant organization’s paths to impact and their impact chains. The 24 cases demonstrate the methods and approaches discussed in this introductory blog, and are an excellent bank of ideas on any social enterprise to start thinking and designing their own approach to modelling impact.

 

As the original material is at the moment available only in Finnish,  it is highly recommended that social enterprise communities in different Baltic region countries gather resources and translate the material to respective languages.

 

Source:

Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Tykkyläinen, S. (2018). Vaikuttavuuden askelmerkit Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Finnish innovation fund releases 130. (Only available in Finnish)

We have an idea!  An information package to young people about how to build a social enterprise
| |

We have an idea! An information package to young people about how to build a social enterprise

We have an idea! –website is an information package about social enterprise for young people as well as fasilitators / teachers.  

opas_laaja_12

This comprehensive work package includes:

  • A guide to social enterprise, consisting of 12 articles on important themes in social enterprise idea and business planning
  • 6 social enterprise business cases
  • A 3-stage fasilitator’s/teacher’s workbook with many inspirational exercises to help youngsters plan their social enterprise

Materials are available – in Finnish – online as well as printable in pdf’s:

Meillä on idea – Yhteiskunnallisen yrittäjyyden opas  (Young people’s guide to social enteprise)

Meillä on idea – Fasilitaattorin työkirja  (Fasilitator’s workbook)

The site has been created by Suomen Setlementtiliitto. The contents have been created by a number of experts in the field. Partners include Social Enterprise Academy and British Council, and financing provided by Finland’s Slot Machine Association.

***

Meillä on idea! –sivusto on yhteiskunnallisen yritystoiminnan tietopaketti nuorille sekä heidän opettajilleen.

opas_laaja_02_0

Sivustolta löydät kattavasti aineistoja:

  • Yhteiskunnallisen yrittäjyyden opas – 12 artikkelia, joiden avulla ideoit ja suunnittelet yhteiskunnallista yritystäsi
  • 6 kuvausta toimivista yhteiskunnallisista yrityksistä
  • 3-vaiheisen kurssin pitämiseen opastavan opettajan työkirjan, joka sisältää paljon innostavia tehtävivinkkejä opiskelijoiden yritysten suunnitteluun.

Materiaalit ovat saatavilla sekä verkkoaineistoina että ladattavissa pdf-muotoisina:

Meillä on idea – Yhteiskunnallisen yrittäjyyden opas

Meillä on idea – Fasilitaattorin työkirja

Sivusto Sivuston on toteuttanut Suomen Setlementtiliitto. Sisältöä on tuottanut moninainen osaajien joukko. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Social Enterprise Academy ja British Council ja rahoittajana Raha-automaattiyhdistys.

Oppimateriaalia vaikutusten arvioinnista ja yritysmuodoista
|

Oppimateriaalia vaikutusten arvioinnista ja yritysmuodoista

Tästä löydät projektissa tuotettua oppimateriaalia liittyen vaikutusten arviointiin ja yritysmuodon valintaan. Osa materiaaleista on saatavissa myös suomeksi.
vaikutusten arvioinnin käsikijra kuva
Vaikutusten arvioinnin käsikirja
Tämä koulutusmateriaali on suunnattu sidosryhmille, joiden täytyy käytännössä kehittää vaikutusten arviointiin liittyviä taitojaan. Materiaalista on toivottavasti hyötyä niin asiaankuuluvia (kuten yhteiskunnallisen yrittäjyyden) kursseja suunnitteleville opettajille kuin kursseille osallistuville opiskelijoille sekä ruohonjuuritason muutoksentekijöille, joiden tavoitteena on luoda tai hioa lähestymistapaansa yhteiskunnalliseen muutokseen.
Miten valita sopivin yritysmuoto yhteiskunnalliselle yritykselle?
Tämän koulutusmateriaalin avulla voit pohtia sitä, mikä yritysmuoto kannattaa valita, jos olet perustamassa yhteiskunnallista yritystä.
Tutustu myös: Video yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä esitellen myös yhteiskunnallisen yrittäjän ja yrityksen.

Erasmus+ Logo SESNoftheBSR-logo-RGB_small

Tilannekatsaus yhteiskunnallisen yrittäjyyden sektoriin Itämeren alueella
|

Tilannekatsaus yhteiskunnallisen yrittäjyyden sektoriin Itämeren alueella

kuvakaappausIO1

Tutustu oheiseen tilannekatsaukseen yhteiskunnallisen yrittäjyyden sektoriin Itämeren alueen ympärillä: Tilannekatsaus, tiivistelmä suomeksi

Tilannekatsauksessa perehdytään erityisesti seuraaviin aihepiireihin:
* Sidosryhmät
* Koulutus
* Vaikuttavuusanalyysi

Vain joitain vuosia sitten yhteiskunnallisen yrittäjyyden sektori muistutti ”mustaa laatikkoa” useimmissa Euroopan maissa. Tutkijat ja analyytikot ovat sittemmin alkaneet kiinnittää huomiota löydettyään ja ymmärrettyään sen potentiaalin luoda positiivista yhteiskunnallista muutosta taloudellisesta kestävällä tavalla.

Muutamaa kuukautta ennen tämän dokumentin valmistumista kaksi raporttia julkaisiin verkossa. Euroopan komissio julkaisi sen ensimmäisen vertailevan kokonaiskatsauksen yhteiskunnallisista yrityksistä 2014 vuoden lopulla. Tämä syväluotaava tutkimus hahmottaa yhteiskunnallisten yritysten pääpiirteet 28 Euroopan unionin jäsenvaltiossa ja Sveitsissä käyttämällä yhteistä määritelmää ja lähestymistapaa. Se on myös hyvin yleispiirteinen katsaus yhteiskunnallisen yrittäjyyden ekosysteemeihin eri maissa, sisältäen kehitystä hidastavat tekijät.

Lisäksi yksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) oppimisverkostoista nimeltään ”The Social Entrepreneurship Network” julkaisi raportin ”Policy meets practice – enabling the growth of social enterprises”. Se esittelee joukon hyviä käytäntöjä, toimintatapoja ja oppeja valituissa EU:n jäsenmaissa.

Nyt käsillä oleva raportti keskittyy ainoastaan lisäinformaation tarpeiden täyttämiseen Itämeren alueen maissa. Sen ovat koonneet ruohonjuuritason ekosysteemin mahdollistajat, jotka aktiivisesti vaikuttavat yhteiskunnallisten yritysten sektorin kehittämiseen Tanskassa, Virossa, Suomessa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Ruotsissa. Kirjoittajat päättivät keskittyä kolmeen pääaiheeseen: ekosysteemiin vaikuttavien toimijoiden pro ileihin, koulutukseen ja vaikuttavuusanalyysiin. Lisäksi kirjoittajat sopivat olevansa subjektiivisen rehellisiä. Toivottavasti sellainen lähestymistapa auttaa lukijaan näkemään tarpeita ja mahdollisuuksia toiminnan parantamiselle ja alueelliselle yhteistyölle. Useimmat haasteet vain ovat liian isoja yhdenkään maan yksin ratkaistavaksi.

Ensiksi raportti esittelee erityistietoja kunkin maan yhteiskunnallisen yrittäjyyden sektorin sidosryhmätoimijoista. Aiemmat raportit ovat jääneet melko yleiselle tasolle käsitellessään tärkeiden sidosryhmätoimijoiden rooleja ja suhteita Euroopan unionin jäsenmaissa. Tämä raportti tarjoaa yksityiskohtaisempia kuvauksia. Vaikka lyhyet pro ilit ovat tarkoituksella subjektiivisia, niistä on hyötyä kenelle tahansa kuka haluaa löytää kaikkein olennaisimmat toimijat aiemmin mainituista seitsemästä maasta ja tehdä yhteistyöehdotuksia.

Toiseksi raportti keskittyy yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutukseen. Mikään muu tutkimus ei ole aiemmin toteuttanut vastaavaa kartoitusta Itämeren alueella. Vaikkakin raportti on laajalti pirstaleinen, se tarjoaa yleiskatsauksen koulutuksen kehittämiseen ja kuvaa mielenkiintoisia esimerkkejä koulutusaloitteista.

Kolmanneksi raportti tarkastelee yhteiskunnallisten yrittäjyyden vaikuttavuusanalyysin tilaa. Positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset ovat olemassaolon tarkoitus mille tahansa yhteistä hyvää tavoittelevalle organisaatiolle, mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset. Silti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden analysointi ja kommunikointi on edelleen yksi isoimpia haasteita sektorin kehitykselle. Raportti kuvaa nykytilannetta ja toivottavasti herättää tarpeeksi tyytymättömyyttä, jotta strategiset muutokset lähtevät käyntiin kussakin maassa.

Tutustu raporttiin kokonaisuudessaan (englanniksi) tästä.

Erasmus+ Logo SESNoftheBSR-logo-RGB_small

Suosituksia julkiselle sektorille kuntatasolla siitä millä tavoilla stimuloida yhteisötaloutta ja yhteiskunnallisten yritysten kehittymistä tehokkaasti
|

Suosituksia julkiselle sektorille kuntatasolla siitä millä tavoilla stimuloida yhteisötaloutta ja yhteiskunnallisten yritysten kehittymistä tehokkaasti

kansikuva

 

The Social Entrepreneurship Development in the Baltic Sea region -projektissa on julkaistu suosituksia julkiselle sektorille kuntatasolla siitä millä tavoilla stimuloida yhteisötaloutta ja yhteiskunnallisten yritysten kehittymistä tehokkaasti.

Tutustu suosituksien tiivistelmään suomeksi tästä. 

Pidempi versio suosituksista on luettavissa englanniksi tästä. 

Vastaavat tekijät:

Puola: Anna Pomykol, Kinga Zglinicka – Centrum Rozwoju Inicjatyw Spolecznych CRIS; Piotr Masłowski, Deputy of the Mayor of the City Rybnik

Muut tekijät:

Suomi: Ulla Tirronen, Kasvuhuone osuuskunta
Viro: Jaan Aps, Estonian Social Enterprise Network Tanska: Per Bach, Sociale Entreprenører i Danmark Latvia: Renate Lukjanska, Sociālās inovācijas centrs Liettua: Mindaugas Danys, Socialiniu investiciju fondas Ruotsi: Bert-Ola Bergstrand, Social Kapital Forum

 

 

Erasmus+ Logo SESNoftheBSR-logo-RGB_small